Kreyòl ayisyen on lähes jokaisen Haitissa syntyneen äidinkieli. Suurimman osan maan historiasta koulu, laki ja painettu sana kuuluivat kuitenkin ranskalle, kielelle, jota vain vähemmistö puhui hyvin. Kreyòlista tuli virallinen kieli vasta vuonna 1987. Kirkossa nämä kaksi elävät yhä rinnakkain, ja sen tietäminen, kumpi kuuluu mihinkin, on tämän sivun hyödyllisin asia.
Tekstitys, kyllä. Saarnaaminen lavalta ja ääni korvassa, ei. Parempi tietää se nyt kuin sunnuntaina.
Ei. Puhuja ei voi saarnata haitinkreoliksi niin, että sali pysyy mukana. Puhe tulee lavalta jollakin puhutuista kielistä, ja haitinkreoli on yksi niistä kielistä, joille se saapuu.
Ei. Haitinkreoli on täällä tekstikieli. Vieraanne seuraa puhetta puhelimensa näytöltä eikä kuulokkeesta, samalla kun sali jatkaa omalla kielellään.
Kyllä. Koko puhe kreyòliksi, puhelimessa tai isolla näytöllä, kirjoitettuna sillä vakiintuneella oikeinkirjoituksella, jonka haitilaiset oppivat koulussa.
Useat tämän osion sivut näyttävät oikeita lauseita omasta järjestelmästämme. Julkaisemme esimerkkirivejä vasta, kun äidinkielinen puhuja on lukenut ne, eikä haitinkreolin kohdalla niin ole vielä tapahtunut. Jos luette haitinkreolia, otamme apunne ilolla vastaan.
Kreyòl syntyi siirtomaa-ajan plantaaseilla, missä Länsi- ja Keski-Afrikan eri osista tuodut orjuutetut ihmiset rakensivat yhteisen kielen ranskan sanoista ja omasta kieliopistaan. Kun Haiti itsenäistyi vuonna 1804, kreyòl oli uuden kansakunnan kieli. Pitkään se ei kuitenkaan ollut sen asiakirjojen kieli.
Sukupolvien ajan ranska oli koulun, hallinnon ja arvokkuuden kieli, ja kreyòl oli se, mitä kaikki todellisuudessa puhuivat kotona, torilla ja pihalla. Vakiintunut oikeinkirjoitus sovittiin vasta 1900-luvun lopulla, ja vuoden 1987 perustuslaki teki kreyòlista virallisen kielen ranskan rinnalle.
Tuo historia elää yhä siinä, miten ihmiset suhtautuvat näihin kahteen kieleen. Yhdelle kuulijalle kreyòl on lämpöä ja totuutta. Toiselle ranska on vakavuuden kieli, ja kirkon. Kumpikaan ei ole väärässä.
Useimmat kreyòlin sanat tulevat ranskasta, minkä vuoksi sitä pidetään helposti murteena. Se on oma kielensä, ja sillä on merkitystä käännökselle.
Kreyòl ei taivuta verbejään niin kuin ranska. Aikaa ilmaisevat verbin eteen sijoitetut pienet sanat: mwen manje, mwen te manje, m ap manje. Käännös, joka kopioi ranskan kielioppia, kuulostaa kreyòlia puhuvan korvaan vieraalta.
Ranskaa puhuva ymmärtää jonkin verran kreyòlia, ja kreyòlia puhuva jonkin verran ranskaa. Kumpikaan ei ole toinen. Kun kreyòlia pyytäneelle vieraalle tarjoaa ranskaa, tarjoaa hänelle eri kielen.
Kreyòlin puhe on täynnä sananlaskuja, ja saarnaajat käyttävät niitä. Dèyè mòn gen mòn: vuorten takana on lisää vuoria. Saarna, joka osuu kreyòliksi, osuu usein sananlaskuun.
Monet haitilaiset seurakunnat saarnaavat kreyòliksi ja laulavat silti monet virtensä ranskaksi. Vanhemmat jäsenet ovat ehkä oppineet lukemaan ranskaksi ja rukoilemaan kreyòliksi. Miamissa, Montrealissa tai Pariisissa kasvaneet nuoret saattavat lukea englantia tai ranskaa helpommin kuin kreyòlia.
Siksi kysymykseen, mikä kieli, ei ole haitilaisen vieraan kohdalla automaattista vastausta. Laittakaa molemmat listaan ja antakaa jokaisen valita. Jos passiinne mahtuu kaksi kieltä, ranskan ja kreyòlin käyttäminen rinnakkain ei vaadi lisäasetuksia.
Kysykää haitilaiselta protestantilta kirkkomusiikista, ja vastaus on hyvin todennäköisesti Chants d'Espérance, rakastettu virsikirja, joka on muovannut haitilaista jumalanpalvelusta sukupolvien ajan. Siinä on virsiä ranskaksi ja kreyòliksi, ja monet seurakunnat osaavat siitä pitkiä jaksoja ulkoa.
Raamattu saapui kreyòliin myöhemmin kuin ranskaan, ja pitkään haitilaiset kristityt lukivat Raamattua ranskaksi ja puhuivat siitä kreyòliksi. Kokonainen kreyòlinkielinen Raamattu on nyt laajasti luettu, ja se antoi kirkon sanastolle vakiintuneen kirjoitetun muodon: Bondye tarkoittaa Jumalaa, Lespri Sen Pyhää Henkeä.
Käytännössä haitilainen vieras saattaa tunnistaa raamatunjakeen ranskaksi ja ymmärtää sen selityksen paremmin kreyòliksi. Kreyòl-tekstitys seuraa selitystä, ja yleensä juuri sitä ihmiset haluavat.
Haitilaiset seurakunnat ovat diasporan näkyvimpiä merkkejä, ja moni niistä jakaa rakennuksen isäntäseurakunnan kanssa.
Suuria haitilaisyhteisöjä on Floridassa, New Yorkissa ja Massachusettsissa sekä Montrealissa, jossa kreyòl elää arjessa ranskan rinnalla.
Ranskassa, Ranskan Karibian alueilla ja Ranskan Guayanassa haitilaiset seurakunnat kokoontuvat usein ranskankielisten seurakuntien rinnalla, mikä tekee kysymyksestä ranska vai kreyòl hyvin käytännöllisen.
Tammikuun 2010 maanjäristys ajoi monia perheitä ulkomaille, ja moni seurakunta kasvoi saapuneiden ympärille. Jotkut jumalanpalvelukseenne osallistuvista ovat ehkä menettäneet paljon. Kysykää hienotunteisesti.
Ei MulingStreamilla. Kreyòl on täällä kieli, jota vieraat lukevat, joten puheen on tultava lavalta jollakin puhutuista kielistä, kuten ranskaksi, englanniksi tai espanjaksi. Kreyòl-tekstitys seuraa sitten jokaista lausetta.
Usein kyllä. Haitilaiset vieraat eroavat siinä, kumpaa he lukevat mukavammin, ja molempien tarjoaminen antaa jokaisen valita. Jos passiinne mahtuu kaksi kieltä, tämä on hyvä tapa käyttää ne.
Ei kreyòliksi, joka on täällä tekstikieli. Vieras, joka kuuntelisi mieluummin, voi valita ranskan, jolla on ääni.
Vakiintunutta oikeinkirjoitusta, jota käytetään Haitin kouluissa, sanomalehdissä ja kreyòlinkielisessä Raamatussa, latinalaisin aakkosin ja aksentein kuten è ja ò. Se näkyy missä tahansa puhelimessa tai näytöllä ilman erikoisfontteja.
Muut kielet, joita haitilainen vieras saattaa valita, ja tämän osion muut sivut.
Tai avatkaa koko 200+ kielen lista ja tarkistakaa kolme saraketta niiden kielten osalta, joita salinne oikeasti tarvitsee.
Ei asennettavaa, ei korttia, eivätkä vieraanne tarvitse muuta kuin puhelimen, joka on jo heidän taskussaan.